maanantai 5. elokuuta 2013

Yksi aika


Kun päättää tehdä harrastuksestaan
itselleen elinkeinon,
pitää tehdä myös asennepäätös.
Ollakko aina töissä vai lomaillako loppuelämän?
 
Minä en suostu sanomaan 
olevani jatkuvasti töissä.
En, vaikka yritykseni ovea ei ole 
mahdollista sulkea takana ja 
lähteä viikonlopun viettoon
 tai vuosilomalle.


Olen omalla päätökselläni ja 
läheisteni valtavalla tuella
saanut etuoikeutuksen elää yhtä aikaa.
Voin hairahtua kesken tuotteiden valmistuksen
puutarhan hoitoon tai pullan leivontaan
 ja toisaalta voin
ottaa puuhasteltavaa mukaan 
perheen lomareissuille ja leffailtaan.

Voin miettiä pieniä ja suuria askeleita
kesäisessä auringonlaskussa tai 
pitkäksi venähtäneen sunnuntaiaamun 
aamiaisella.
Niin ja saan tehdä sen
 tuntematta huonoa omatuntoa
"tuodessani töitä kotiin". 


Tällainen etuoikeus vaatii
rohkeutta, hulluutta, uskoa itseensä,
vahvaa tahtoa, pitkäjänteisyyttä ja 
hetkiin heittäytymistä.


Tällä tiellä ei ole matalia aitoja ylitettävänä,
mutta silti sitä lämpimästi suosittelen!

- Salla -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti