Kun päättää tehdä harrastuksestaan
itselleen elinkeinon,
pitää tehdä myös asennepäätös.
Ollakko aina töissä vai lomaillako loppuelämän?
Minä en suostu sanomaan
olevani jatkuvasti töissä.
En, vaikka yritykseni ovea ei ole
mahdollista sulkea takana ja
lähteä viikonlopun viettoon
tai vuosilomalle.
Olen omalla päätökselläni ja
läheisteni valtavalla tuella
saanut etuoikeutuksen elää yhtä aikaa.
Voin hairahtua kesken tuotteiden valmistuksen
puutarhan hoitoon tai pullan leivontaan
ja toisaalta voin
ottaa puuhasteltavaa mukaan
perheen lomareissuille ja leffailtaan.
Voin miettiä pieniä ja suuria askeleita
kesäisessä auringonlaskussa tai
pitkäksi venähtäneen sunnuntaiaamun
aamiaisella.
Niin ja saan tehdä sen
Niin ja saan tehdä sen
tuntematta huonoa omatuntoa
"tuodessani töitä kotiin".
Tällainen etuoikeus vaatii
rohkeutta, hulluutta, uskoa itseensä,
vahvaa tahtoa, pitkäjänteisyyttä ja
hetkiin heittäytymistä.
Tällä tiellä ei ole matalia aitoja ylitettävänä,
mutta silti sitä lämpimästi suosittelen!
- Salla -
- Salla -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti